Metsästyshaukan koulutuksen perusteita

Metsästyshaukka ja sulkasato

Metsästyshaukan pitäminen ei ole ihan samaan verrattavaa kuin metsästyskoiran tai muiden perinteisten kotieläinten pitäminen. Vaikka haukka kesyyntyy varsin kesyksi, on muistettava, että haukka kuitenkin on perusluonteeltaan villi ja säikky.  Varsinkin sulkasadon jälkeen, jolloin aloitetaan taas haukan kouluttaminen ja punnitseminen. Haukkaa ohjaavat sen vietit ja vaistot, ja tämän ymmärtäminen on metsästyshaukan kouluttamisessa aina muistettava. Metsästyskoiran kun laskee irti metsään, niin se on valmis tositoimiin. Haukka taas ei toimi samoin.

Metsästyshaukan kuntoon saattaminen on joskus tuskastuttavan hidasta, mutta vielä hitaampaa on katsella haukan uusien sulkien kasvamista. Ennen kuin päästään haukkaa kouluttamaan, niin on odoteltava ihan rauhassa, että haukan sulkasato on ohi, ja sillä on uudet sulat ja höyhenet. Tämä vaihe kestää useita kuukausia, ja loppuu sitten kun se loppuu.

Keväällä, kun löydän ensimmäisen käsi tai kyynärsulan, on oikeastaan juhlan paikka! Sitten vain ruokitaan hyvin ja odotellaan että aiemmin tippuneet sulat ovat kasvaneet riittävän pitkiksi ja on seuraavien vuoro tippua. Näin haukka vaihtaa sulkapeitteen, pareittain aina molemmilta puolilta vastakkaiset sulat. Kun sulkasato on ohi, niin voidaan aloittaa koulutus. Monesti on käynyt niin että kanalintujen metsästysaika on ohi, kun haukka on valmis. Mutta ainahan voi pyytää jäniksiä, varislintuja tai sitten vain lennätellä haukkaa ja antaa sen toteuttaa itseään vaikkapa siivenpalan kanssa. On hyvä käyttää houkutinta, minkä haukka saa “tappaa”.

Siis metsälle mennään, kun haukka on valmis, ei ennen sitä. Moni miettii varmasti sitä, että eihän se luonnon haukka ole syömättä montaa päivää, vaan metsästää koko ajan. Miksi sitten ei metsästyshaukalla sitten voi vaikka sulkasato ei olisikaan ihan valmis? Vastaus on, että kyllä sitä voi, mutta kun haukkaa kouluttaessa motiivina on ruoka, niin pienetkin häiriöt ruuan saannissa tai jopa pienikin stressitila voivat tehdä haukan sulkiin “nälkämerkit”. Näistä nälkämerkeistä esimerkiksi pyrstösulat voivat herkemmin taittua tai jopa katketa. Metsästystilanteessa haukka saa usein kylmää kyytiä saaliseläimeltä, sillä ne taistelevat kirjaimellisesti henkensä edestä. Huonolaatuisen pyrstönsä saalistaessa katkaissut haukka olisi luonnossa pian entinen, sillä nopeat käännökset eivät enää onnistuisi ilman pyrstöä. Ihmisen hoivissa olevan haukan, olipa se sitten villi tai kesy, pyrstö voidaan onneksi korjata lähes uuden veroiseksi.

Haukkametsästäjän kotoa löytyy aina edellisten vuosien sulkia varaosiksi. Itse tosin olen odotellut aina varmuuden vuoksi sulkasadon loppumista siihen pisteeseen, että haukka on vaihtanut koko sulkapeitteen. Onneksi olen saanut varuiksi harjoitella ja jopa korjata pari pyrstösulkaa eräältä kanahaukalta, jonka pyrstö oli rikkoutunut. Korjatusta pyrstöstä tuli hyvä.

Positiivisen kautta

Lyhyesti sanottuna, haukan kouluttaminen tarvitsee sellaiset olosuhteet, että itsellä on kaikki hyvin ja ennen kaikkea on mahdollisuus antaa riittävästi aikaa haukalle. Haukkaa ei voi eikä saa pakottaa mihinkään, vaan se pitää saada oppia itse positiivisen kautta. Haukan pitää olla tottunut hoitajaansa ja oltava rentoutunut eli sukia, pörhistellä ja olla rauhallinen sekä levollinen läsnä ollessasi. Tämä tottuminen on ensimmäinen ja erittäin tärkeä vaihe, ennen kuin voidaan haukkaa ruveta kouluttamaan.

Haukkaa motivoi siis ruoka, ei se ole sen kummempaa. Ensin haukkaa kannustetaan ruokailemaan hoitajan läheisyydessä, sitten vielä lähempänä, syömään kädestä ja lopuksi lentämään kädelle syömään. Ruokailun ja ruoan tarjoilemisen aikana voidaan käyttää samanaikaisesti esim. vihellystä. Haukka oppii nopeasti yhdistämään vihellyksen siihen, että silloin on tarjolla jotain ruokaa. Tämä helpottaa paljon metsästystä puustoisessa maastossa, kun haluat, että haukka saapuu luoksesi vaikka sinä et sitä näe. On tärkeää tietää, että edellä mainittujen asioiden lisäksi haukkametsästykseen kuuluu päivittäinen seurustelu haukan kanssa ja lennättäminen aina kun se on vain mahdollista.

Haukkaa motivoi siis ruoka, ei se ole sen kummempaa.

Haukan saapumiseen ja lentämiseen hansikkaallesi määrittelee luottamuksen lisäksi nälkä, sillä vain hieman nälkäinen haukka edes viitsii katsoa hansikkaallasi olevaa kananpoikaa, muuten se vain pörhistelee tyytyväisenä oksalla. Silloin kun on ruoka aika tai sinuun luottava haukka on nälkäinen, ei ole kummoinenkaan tehtävä saada haukka lentämään oksalta tai metsän pimennosta hansikkaallesi. Vastaus on ruoka + luottamus tai luottamus + ruoka. Mistä sitten tietää milloin haukka on oikean painoinen? Varsinkin kun sen paino muuttuu metsästyskauden edetessä lihasten kasvaessa ja rasvan vähetessä.

Haukan painoluokat

Haukalla on monta painoa. Ns. ylipainoinen haukka vain istua napottaa orrella eikä oikein ole kiinnostunut mistään, ei edes ruoasta. Tällöin haukkaa on vähän vaikea kouluttaakaan. Vaikka huutelet tai viheltelet miten paljon tahansa, niin haukka vain istuu tyytyväisenä orrella (EVVK). Ruoan määrää on tällöin vähennettävä vähitellen, ei paljoa kerrallaan. Pian huomaat, että haukka on kiinnostunut tarjoamastasi ruoasta, ja näin ollen se on koulutettavissa. Tätä painoluokkaa kutsutaan lentopainoksi.

Haukkaa voidaan kouluttaa aluksi lentohäkissä, kunnes luoksetulo on siellä varmaa. Mutta hyvin pian lentohäkki käy pieneksi, ja on aika siirtyä maastoon. Haukalla on aina jaloissaan nahkaiset nilkkurit, joihin taas on kiinnitetty jalkahihnat. Näistä jalkahihnoista haukkaa pidetään kiinni silloin kun sen ei haluta lähtevän kädeltä minnekään, esimerkiksi vääränlaisen riistan perään.

Koulutuksen alkuvaiheessa, kun haukan hansikkaalle tulo on ehkä vielä epävarmaa ja kuitenkin halutaan harjoittaa sitä maastossa (pellolla tai muulla avaralla paikalla), niin silloin haukan jalkahihnoihin sidotaan pitkä harjoitusnaru, joka estää haukan karkaamisen. Nyt päästään harjoittelemaan hieman pidemmällä matkalla kuin pelkästään lentohäkissä. Haukka voidaan laittaa istumaan matkaorrelle, aluksi vain muutaman metrin päähän sinusta. Harjoitusnarun toinen pää on sidottu haukkahansikkaaseen. Nyt vain hansikkaaseen ruokapala, joka voi olla esim. päivänvanhan kananpojan jalka tai jokin muu pieni lihanpala. Haukan pitäisi lentää hansikkaalle hakemaan palkintoaan ja näin useimmiten käykin.

 Jos jostakin syystä haukka ei lennä suoraan hansikkaalle, niin syynä voi olla esimerkiksi se, että haukka on vain liian kylläinen, ja eikä sillä vaan ole nälkä. Tästä syystä haukkaa koulutetaan ennen päivän ruokintaa. Painotaulukosta seuraamalla voidaan todeta, että milloin haukan mahdollisesti pitäisi olla oikean painoinen lentääkseen suoraan hansikkaalle kutsuttuna. Toinen syy miksi haukka ei tule hansikkaalle voi olla se, että se pelkää. Haukka voi pelätä lähes mitä tahansa, ja alkuharjoitukset ovatkin haukan positiivista totuttelua kaikkeen mahdolliseen, mitä metsällä ollessa voisi törmätä. Autot, koirat, vieraat ihmiset voivat olla haukalle liian pelottavia ja siksi haukka haluaa mieluummin pois tästä epämiellyttävästä tilanteesta, kuin lentää luoksesi syömään. Haukan totuttaminen kaikkeen sille outoon, mutta meille arkipäiväisiin asioihin onkin yksi tärkeimmistä haukan koulutuksen vaiheista, ja totuttaminen tapahtuu hyvin samankaltaisesti kuin ensitotuttelu. Kun haukka tuntee olonsa turvalliseksi, niin mikään ei estä sitä lentämästä hoitajansa hansikkaalle, heti kun sitä kutsutaan.

Tässä vaiheessa, kun haukan luoksetulo on testattu riittävän monta kertaa ja luotat haukkaasi ja ennen kaikkea haukka luottaa sinuun, niin koulutusnaru voidaan poistaa ja on aika ensimmäiselle yksinlennolle.  Haukka on vielä tässä vaiheessa aika kaukana metsästyshaukasta, johtuen lähinnä siitä, että se ei ole vielä metsästyskunnossa. Tällä tarkoitan sitä, että nyt alkaa lihasharjoittelu pumppaamalla, lentoharjoituksin, sekä painon varovainen pudottaminen. Haukan kunnon kasvaessa ja haukan muutenkin terästäytyessä saavutetaan metsästyspaino, jota pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena käyränä. Tässäkin paino laskee hallitusti, mutta se voi yhtälailla myös noustakin sillä lihas on läskiä painavampaa.