Elämää lintulaudalla

mennessä | 21.3.2021 | Ei pöllömpää

Keittiömme ikkunasta avautuu aikamoisen henkeäsalpaava näkymä Louejoelle ja karun kauniiseen Pisavaaraan. Tuon ikkunan taakse olemme sijoittaneet myös lintujen ruokintapaikan. Pisavaaran luonnonpuisto on yksi Suomen tarkimmin suojelluista luonnonpuistoista. Sinne ei ole asiaa ilman Metsähallituksien lupia, joten mekin joudumme tyytymään vain sen katseluun kotipihalta.

Näiden parin vuoden aikana, jotka olemme täällä asuneet, olemme ruokkineet lintuja tuossa ruokintapaikalla. Viime talvena ruokintapaikan virkaa toimitti mattoteline, mutta tälle talvelle saimme vähän kuvauksellisemman asetelman tehtyä hieman kelottuneesta kuusesta ja uudesta lintulaudasta.

Tavallisia vieraita ruokintapaikalla ovat erilaiset tiaiset (talitiainen, hömötiainen ja sinitiainen) sekä punatulkut. Näiden lisäksi tänä talvena vakiovieraina ovat närhet ja harmaapäätikkapariskunta. Viime talviseen tapaan odottelemme seuraavaksi saapumaan urpiaisia ja myöhemmin keväällä pulmusia.

Viime talven erikoisin vieras oli varpushaukka, jonka nimesimme Niiloksi (accipiter nisus).

Varpushaukka (accipiter nisus) Niilo ruokintapaikalla talvella 2020.
Pia

Arkisto